︎






TEOS
TILA
TIETOJA



Ensi-ilta 3.5.2024
Liisa Pentti + Co:n ja rendezvousin yhteistyö keskittyy tanssin syntyyn ja tuntuun ja siihen erityisyyteen, joka syntyy tanssin ja musiikin kohtaamisesta. Teos jatkaa koreografi Liisa Pentin tutkimusmatkaa tanssin, musiikin ja tilan välisiin suhteisiin liittyvien kysymysten parissa yhdessä rendezvousin kanssa.


Ohjelmistossa
Das Musikalische Opfer – koreografia seitsemälle tanssijalle ja neljälle muusikolle on avaus kohti suuren näyttämön mahdollisuuksia koreografi Liisa Pentin teostuotannossa.


Ohjelmistossa

Petollinen Valo – ja Unohduksen Epidemia on Liisa Pentti Co:n ja Sirius Teaternin yhteistuotanto. Kokeellinen tanssiteatteriteos perustuu taidehistorian professori Jonathan Craryn kirjassaan 24/7 (2013) esittämään ajatukseen nykyajasta joka suunnasta valaistuna, menneisyydettömänä ja aaveettomana tilana vailla suojaavia pimeyksiä. Taiteellisina lähtökohtina ovat Pina Bauschin klassikkokoreografiat 1980 – ein Stück von Pina Bausch (1980) ja Walzer (1982).





Ohjelmistossa
Neljä x duetto + 1 -teos pohjautuu autismin kirjon nuorille suunnatuille, viikoittaisille tanssitunneille ja niiden aikana muotoutuneille kehollisille harjoitteille, joiden kautta osallistujien oma liikekieli on kehittynyt. Ryhmä on työskennellyt yhdessä vuodesta 2015 lähtien.



Ohjelmistossa
Ref2020- teoksen innoittaja on Brian Enon 54 minuutin pituinen teos Reflection (2017). Kuuden tanssijan kanssa luotu teos ehdottaa nykytanssin ja Enon musiikin uudenlaisia yhteyksiä, joissa meditatiivinen musiikki synnyttää laulua ja liikkeellistä historiallisuutta.

Ohjelmistossa
Cloudbody – an ecology of dreams #3 on ääniteos. 

Ohjelmistossa
Kantaesitys 9.6.2020
Mad House Helsinki
Cloudbody – an ecology of dreams #2 on Liisa Pentin sooloteossarjan toinen osa, joka jatkaa The Body -teoksesta (2017) syntynyttä työskentelyä kehon merkitysten, merkityksenannon ja kehollisten metamorfoosien parissa. Cloudbody on poeettisen kehon ja katsojien välisessä tilassa tapahtuva vuoropuhelu ja kehollinen praktiikka. Tanssin, äänen ja videoiden kautta teos näyttää kuvia muutoksista, kerroksista ja muistumista, elämästä kuoleman jälkeen.



Ohjelmistossa
Kantaesitys 20.9.2019
Teatteri Viirus
Mitkä muistot nousevat esiin elämämme eri vaiheissa? Miten sulaudumme noihin muistoihin ja miten muistoista tulee minuutemme osa, joka kulkee mukanamme tiedottomana ja usein mykkänä. Minkälaisia muodonmuutoksia muistin kuvaan astuminen synnyttää?

Cloudbody – an ecology of dreams #1 on koreografia tekstille, äänelle ja kuvalle. 





Kantesitys 19.3.2019
Zodiak – Uuden tanssin keskus
Hauraat silmät – Fragile eyes on tanssia, tekstiä ja musiikkia yhdistävä esitys, jonka lähtökohtana on ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Hélène Cixous’n teos Medusan nauru (1975).  Teoksessaan Cixous puhuu erityisesti kirjoittamisesta naisen kielellä ja kannustaa naista omistamaan oman ruumiinsa kokemuksineen ja niiden kautta syntyvän kirjoituksen. 40 vuotta ilmestymisensä jälkeen Cixous’n ajatukset ovat edelleen ajankohtaisia, sillä naisen vapaus ei ole itseisarvo.





Kantaesitys 4.10.2018
Kiasma-teatteri
The Space on teos kuudelle tanssijalle, kahdelle live-muusikolle sekä videoteoksille. Se luo tilallisia ja kehollisia metamorfooseja samalla kannustaen katsojaa moniaistiseen dialogiin tilan kanssa. Teos levittäytyy eri puolille Kiasma-teatterin näyttämöä ja katsomoa herkästi, lempeästi, röyhkeästi, vähäeleisesti. Esiintyjien katse, liike ja puhe tekevät näyttämötilan näkyväksi ja eläväksi.


Kantaesitys 21.11.2017
Zodiak – Uuden tanssin keskus
Liisa Pentti esitti joulukuussa 1987 KOM-teatterin näyttämöllä sooloteoksen Klaustro. Se oli Liisa Pentin ensimmäinen kokoillan soolo vastaperustetun Zodiak Presents -yhdistyksen jäsenenä. Nyt, 30 vuotta myöhemmin, teos syntyy Zodiakin näyttämölle uudelleentulkittuna, yhteistyössä nuoren polven koreografin Veronika Lindbergin kanssa.

Alkuperäisen teoksen henkisenä alkuunpanijana oli T.S. Eliotin runokokoelma The Waste Land (suom. Autio maa), jonka runojen synnyttämiin tunnelmiin liikemateriaali ja koreografia pohjautuivat.



Kantesitys 22.9.2017
Cirko
The Body on esitys kauneudesta ja tuon kauneuden samanaikaisesta mahdottomuudesta. Se on tanssi merkityksenannon monimutkaisuudesta ja inhimillisestä hauraudesta. Esiintyjien sanaton vuoropuhelu ei esitä vaan tuo näkyväksi mielen ja kehon dialogin tilassa ja ajassa. Mitä näemme kun katsomme kehoa? Osaammeko katsoa kehoa merkityksistä vapaana? Ja onko se ylipäänsä tarpeellista?





Kantaesitys 10.6.2017
X Dance -festivaali
Sight Seeing on koreografi Liisa Pentin ja säveltäjä Paul Pignonin tanssia, puhetta, musiikkia ja interaktiivista mediaa yhdistävä esitys, jossa tanssijaan kiinnitetty on-line kamera heijastaa valkokankaalle reaaliaikaista kuvaa tuoden liikkeen ja liikkumattomuuden vuoropuhelun osaksi esitystä. Sight Seeing elää esityskerrasta toiseen ja reagoi aina tilaan ja yleisöön.



Kantaesitys 19.10.2016
Kutomo
Jeux on Vaslav Nijinskyn ’kadonnut’ baletti, joka kantaesitettiin Pariisissa 1913, vain muutama viikko ennen kuuluisaa Kevätuhri-baletin esitystä. Jeux oli myös Claude Debussyn viimeinen orkesterisävellys, joka lunasti paikkansa musiikin historiassa ensimmäisenä modernistisena sävellyksenä. Baletti sen sijaan on jäänyt arvoitukseksi. Teoksesta on säilynyt jälkipolville viisi valokuvaa, muutama arvio ja Debussyn musiikki. Tältä pohjalta Liisa Pentti ja työryhmä kuvittelee teoksen uudelleen ja antaa menneisyydestä peilautuvalle Jeux-koreografialle muodon futuristisessa hengessä.



Kantaesitys 15.4.2016
Mad House Helsinki
Liisa Pentin koreografia La Folia Melancolia vuodelta 1993 pohjautuu Hitlerin puolustusministerin ja arkkitehdin Albert Speerin muistelmiin ja siitä kummunneeseen pohdintaan ihmisen ristiriitaisuudesta ja kyvystä selviytyä. Pentti palaa nyt, 20 vuotta myöhemmin, tähän teemaan ja haluaa löytää mielekkään suhteen vallan ja väkivallan, muistojen ja niistä selviytymisen välille. La Folia @2016 on rekonstruktio ja aikalaisteos teemoista, joita alkuperäinen koreografia piti sisällään.


Kantaesitys 26.11.2015
Musiikkitalo
Liisa Pentti +Co ja Taideyliopiston Sibelius- Akatemian NYKY Ensemble toteuttivat The Sinking of the Titanic -kokonaistaideteoksen yhteistyössä musiikin säveltäjän, Gavin Bryarsin ja Philip Jeckin kanssa Musiikkitalon Black Boxissa.

Titanicin uppoaminen, luonnon ja teknologian yhteensovittamisesta käytävä jatkuva kamppailu sekä Bryarsin ajatus ajan ikuisesta jatkumisesta vedenalaisissa olosuhteissa ovat kysymyksiä, joiden varaan kokonaisuus rakentuu.

Kantaesitys 29.4.2015
Zodiak – Uuden tanssin keskus
WDMSNLCA? - Why Does My Sister Not Like Contemporary Art? on pienimuotoinen salonkiesitys. Sen upottavista sohvatyynyistä heijastuu nykytaiteen olemus ja asema kulttuurissa, jossa markkinat ja taide syleilevät toisiaan. Teos rauhoittaa ja hivelee aisteja liikkeen, laulun ja lörpöttelyn keinoin tarjoten samalla hämmästyttäviä oivalluksia myös niille, joita nykytaide on pelottanut. Mikä parasta, tämän esityksen jälkeen pelko on varmasti kasvanut.


Kantaesitys 21.8.2015
Diana-näyttämö
Kulttimaineen saavuttanut feministinen teatteriryhmä Blaue Frau juhlii 10-vuotista olemasssaoloaan yhdessä nykytanssin diiva Liisa Pentin kanssa. Esitys toivottaa katsojat tervetulleeksi paikkaan, jossa ei tarvitse tuottaa mitään ja jossa kaikki tarvittava jo on, tai on jo ollut. Katastrofin, loppuun palamisen ja juhlien jälkeiseen paikkaan, missä jokin uusi odottaa muotoaan, leväten ja hiljaa.




Kantesitys 24.10.2014
Kiasma / Poikkeustila-tapahtuma
Laiva – The Ship -esityskonsepti perustuu englantilaisen Gavin Bryarsin sävellykseen The Sinking of The Titanic, jonka inspiraationa on ollut muisti sekä ajatus äänen ja ajan ikuisesta jatkumisesta vedenalaisissa olosuhteissa.

Laiva – The Ship on vedenalainen varietee, joka muodostaa kehittyvän esityksellisen maiseman, jonka ensisijainen lähtökohta liittyy Titanicin kohtalon synnyttämään populaarikuvastoon.





Kantaesitys 23.5.2014
Kulttuurikeskus Stoa
Liisas Danst Rosas on kahden naiskoreografin kevytkenkäinen kunnianosoitus omille kehoille, niiden villille viisaudelle ja niihin sisältyvälle muistille.

Teoksessa kaksi pitkän linjan tekijää, Liisa Pentti ja Liisa Risu, palaavat omaan tanssilliseen menneisyyteensä 1980-luvulle: ketkä silloin heihin vaikuttivat ja miten tuo perinne on jäljellä nyt, 30 vuotta myöhemmin?





Kantaesitys 18.10.2013
Mediakeskus Lume
Liisa Pentti +Co:n Spaceparticles -teossarjan (2012-13) kolmas ja viimeinen osa yhdistää tanssin, musiikin ja visuaalisuuden. Teossarja pohjautuu minimalistisen musiikin uranuurtajan, Terry Rileyn sävellyksen In C vuodelta 1964, joka on harvoin Suomessa esitetty minimalistisen musiikin klassikko.  

Spaceparticles #10 -teoksessa tanssijat sulautuvat musiikkiin: kukin tanssija on soitin, joka yksilöllisellä tavallaan toteuttaa sävellystä.





Kantesitys 28.5.2013
Galleria Augusta
Spaceparticles #5 -teoksessa tanssi, musiikki ja visuaalisuus yhdistyvät galleriatilaan. Spaceparticles-teossarja (2012-13) pohjautuu minimalistisen musiikin uranuurtajan, Terry Rileyn sävellyksen In C (1964).  Musiikin aika ja kesto antavat raamit tanssijoiden keholliselle matkalle, synnyttäen itseohjautuvan yksinkertaisuuden koreografian.





Kantaesitys 6.10.2012
Kiasma-teatteri
Missä tanssi on, kun se on tanssittu?  Missä on kuolleen tanssijan tanssi? Tanssi toteuduttuaan hajoaa ilmaan, mutta elää ruumiissamme ja muistoissamme loppuun asti. Martha Grahamin tanssi, Graham-tekniikka, hiljalleen jäykistyi hänen kuolemansa jälkeen. Merce Cunninghamin studio suljettiin ja hänen työryhmänsä lopetti tehtyään kaksivuotisen kiertueen Mercen kuoltua.

I’ll Become a Tree on happening-teos, joka perustuu Liisa Pentin The Weight of My Heart -koreografiaan vuodelta 2011.






Kantaesitys 5.6.2012
Liisa Pentti +Co:n studio
Spaceparticles #6 on konsertti neljälle tanssijalle. Se pohjatutuu Terry Rileyn semialeatoriseen sävellykseen In C (1964). Sävellyksen osittain avoin muoto on ollut innoittaja koreografialle, jossa tanssi yhdistyy rituaaliomaisella tavalla musiikkiin.

Kantaesitys 9.11.2011
Liisa Pentti +Co:n studio
The Weight of My Heart on Liisa Pentin feminiini kamarikomedia, jossa tanssi, liike ja kertomukset synnyttävät muistamisen pirstoutuneen ja hauraan maailman. Teos on rakkaudenosoitus muistamisen kyvylle ja kannanotto muistin puolesta visuaalisia ärsykkeitä ja informaatiota pursuavassa maailmassa.


Kantaesitys 7.4.2010
Zodiak – Uuden tanssin keskus
Missä määrin olemme kulttuurisina eläiminä sellaisia, joiden täytyy rakastaa kuvia ja idoleja nähdäkseen itseensä? Koreografi Liisa Pentti tutkii surrealistisesti ja humoristisesti esiintymisen haluamme käyttäen apunaan ensimmäistä populaari-ikonia, Itävalta-Unkarin viimeistä keisarinnaa Sissiä.


Kantaesitys 2009
Mad House Helsinki
Koreografi Liisa Pentin Sopranos-mafiasarjan hengestä ammentava teos haastaa väkivaltaa, kostoa ja kuolemaa romantisoivaa maailmankuvaa älykkäästi ja innostavasti. Teos käsittelee mieheyden, väkivallan ja sukupuoliroolimallien teemoja. 


Kantaesitys 18.10.2008
Zodiak– Uuden tanssin keskus
Mabel or The Queen of Bones on Liisa Pentin sooloteos, tribuutti feminiinisyydelle ja naisesiintyjille, joiden karisma ja aistillisuus herättävät lavan henkiin.

Tanssiteoksessa esiintyy nainen, joka ei pode katumusta tai tunnontuskia. Hahmo on keksijä, diiva, shaamani ja ajoittain ehkä prostituoitu, erilaisten arkkityyppien pimeä sekoitus. Näille tyypeille lava ja esiintyminen ovat elämässä keskeisiä, joskin he tuottavat luonnostaan draamaa myös lavan ulkopuolella.





Kantesitys 22.8.2007
Zodiak – Uuden tanssin keskus
Die Unheimliche Freundin -teoksessa koreografi Liisa Pentti tutkii yhdessä työryhmänsä kanssa ei-tuttuuden teemaa ja kokemusta. ‘Unheimlich’ on se outo, tuntematon ja määrittämätön sisäinen osamme, jota sanat eivät tavoita. Pentin koreografia koostuu lyhyistä haastattelukohtauksista, joihin yhdistyy epätavallista liikemateriaalia. Teosta ovat inspiroineet Freudin vuoden 1919 essee Das Unheimliche sekä yhdysvaltalaistaiteilija Robert Longon The Freud Drawings -sarja (2000 –2002).




Kantaesitys 18.5.2006
BodyWord Festival, Pietari
Travel on epätavallisten puitteiden tanssiteos, joka antaa liikkeelle itseisarvoista tilaa. Työskenneltyään intensiivisesti perinteisissä teatteritiloissa valaistuksen ja skenografian parissa Liisa Pentti halusi tehdä teoksen, jossa yleisö voisi kohdata tanssijat yksinkertaisemmin ja suoremmin.





Kantaesitys 2.11.2005
Zodiak – Uuden tanssin keskus
Tässä teoksessa koreografi Liisa Pentti tutkii kirjainten, numeroiden ja geometristen muotojen kaltaisten abstraktien käsitteiden sekä kokemuksellisen, materiaalisen todellisuutemme välistä vuoropuhelua. Lähtökohtana on käsitteellisen ja tunnepohjaisen tanssin konflikti. Numeraali 0 edustaa ideoita ja unelmia, numeraali 1 taas todellisia asioita. 




Kantesitys 28.7.2004
Täydenkuun tanssit -festivaali, Pyhäjärvi
Lähtökohtana Wallpainted Abstractions -teokselle ovat islamilaisen ja länsimaisen kuvataiteen perustavat erot. Toisena inspiraationlähteenä on toiminut suufilaisuus, joka määrittelee sanat harsona, joka erottaa meidät todellisuudesta. Samalla kuitenkin sanat mahdollistavat loogisen ajattelun. Tämä paradoksi tietoisuutemme kokemuksellisten ja loogisten tasojen välillä on toistuva teema Liisa Pentin teoksissa.


Kantaesitys 28.1.2004
Kiasma-teatteri
Masha Amplituda on humoristinen ja melankolinen teos miehestä, naisesta sekä niistä heijastuksista ja varjoista, joita he toisistaan etsivät. Teoksen inspiraationa toimi venäläisrunoilija Osip Mandelstamin vaimolleen siperialaiselta vankileiriltä vuonna 1938 lähettämä kirje.